perjantai, 5. tammikuu 2007

5.1.2007

Heipä hei.

Toisilla ihmisillä on hienoja taloja ja toisilla uima-allas esimerkiksi sekä moottoripyörä ja upea auto kuten uusi Volvo, Mersu tai Camaro. Ihmettelen kuinka toisilla on rahaa niihin kun olen itse laskenut että jos menisin töihin joista saa tavallista palkkaa, ei minulla olisi varaa ostaa oikein mitään kallista. Monet ovat kuitenkin tavallisessa työssä kuten vaikka linja-autonkuljettajana tai lastenhoitajana mutta silti ne asuvat ja omistavat kaikkea.

Minulle ei ole kuitenkaan kamalan tärkeää että on hieno asunto. Tykkään taloista mutta voisin asua muuallakin jos se olisi esimerkiksi ilmaista. Olen joskus ajatellut huvikseni että voisin asua alikulkutunnelissakin jos jotkut miehet laittaisivat päät umpeen ja tekisivät minulle oven. Se tila sisustettaisiin ja sinne asennettaisiin lämmitys. Katossa voisi olla ikkuna josta tulisi valoa. Ei koko katon kokoinen. Siinä olisi ympärillä aita ettei ihmiset kurkkisi sisälle siitä. Sama olisi missä asunto olisi kunhan siellä viihtyisi itse. Jostain syystä olen mieltynyt siihen että asuisin maan alla. Joskus usein nukkumaanmennessä kuvittelen että minulla olisi maahan kaivettu suuri kuoppa jonne tekisin asunnon. Teen mielikuvitusviemäreitä ettei vesi tule lattialle. Katolla voisi olla sadevesisuppilo joka keräisi säiliöön sadevettä minun tarpeiksi. Sellaisia minun mielessä on välillä. Olen sitä mieltä että jos ei tarvittaisi mitään lupia ja tarkastuksia rakentamiseen, mielelläni rakentaisin oman talon ja asuisin siinä paremmin kuin nykyisessä. Voisin rakentaa perinteisemmänkin silloin. Nykymääräyksien vallitessa en osaisi rakentaa edes puuvajaa tai pikkusaunaa niin että se saisi jäädä pystyyn. Rakennustarkastaja löytäisi heti pykäliä miksi se ei ole oikea.

Olen sellainen majanrakennustyyppi. Pienenä tein aina majoja kesällä ja talvella lumilinnoja. Nyt lopetan kun pitää mennä nukkumaan. Hei taas.

T:Tulkku

maanantai, 27. helmikuu 2006

Ei otsikkoa

Hei vain.

Joku haahusi asemalla ja kokeili junasta kaikkia nappeja yöllä jos pääsisi sisälle lämmittelemään. Suu oli auki että tuli mieleen laivan autokansi. Ja ihan jatkuvasti. Rupesi jo ärsyttämään että eikö se tajua että ne kaikki on tietysti kiinni. Sitten tuntui että olisi ollut parempi kun sitä ei olisi laskettu maailmalle lonnimaan vaan olisi jäänyt kotiin asumaan että joku katsoisi sen perään. Nyt menee tuolla eikä tiedä mitä tuollaiselle vielä sattuu.

Olin junalle menossa mutta myöhästyin, jouduin asemalla värjöttelemään. Siinä näkee monenmoisia. On tästä jo aikaa, mutta se nyt teki mieli sanoa. Jos pitää silmät auki ja katsoo, niin maailmassa on kaikenlaisia onnettomia. Saa olla iloinen, että on oma lämmin koti ja sänky. Sinne saa mennä nukkumaan ja nukkua turvassa. Eikä tarvitse nukkua kaupungilla viemärissä eikä puistonpenkillä.

T:Tulkku

keskiviikko, 8. helmikuu 2006

Keskiviikko, 8,2,2006

Heipä hei!

Olen nähnyt aika paljon unia. Niitä katsellessa olen huomannut käyväni samoissa paikoissa. Sellaisissa, joita ei oikeasti ole kuin unessa. Minun mieliunistani yksi on lentouni. Usein osaan nousta leijumaan, ja liihottelen silloin missä milloinkin. Usein siitä koituu hankaluuksia. Meinaan leijailla päin sähkölankoja, tai muuten mennä ihan toiseen suuntaan kuin olisi aikomus minulla. Toisessa lentounessa minulla on muoviset siivet. Niitä on saanut jostakin ostaa. Osaan räpiköidä niillä oikein hienosti ja olen joskus tehnyt pitkiäkin matkoja. Noin kymmenen - kahdenkymmenen kilometrin lenkkejä. Joka kerta kun herään, olen hieman harmissani, että kaikki oli taas unta. Sellainen lentäminen olisi mukavaa hereilläkin.

On kovin harmillista se, että mitään tuollaisia pikkusiipiä ei ole ihmisille osattu keksiä. Jonkinlaiset siivekkeet luulisi olevan mahdollista yksityisihmisillekin saada. Vaikka pienellä moottorilla toimivat. Niillä ei tarvitsisi päästä kilometrien korkeuteen, riittäisi että pääsisi puunlatvojen yläpuolelle. Ja vauhdiksi riittäisi reipas juoksuvauhti. Monelle se olisi mieleinen ulkoilumuoto. Maisemien tiirailu yläilmoista olisi mielevää. Uskon että tulevaisuudessa sellaisia pikkusiipiä saa ostaa urheilukaupoista, kuin nyt skoottereita ja rullaluistimia.

Yhden kerran lensin kaupungissa taas unissani. Jossakin oli kauhea mielenosoitus. Väenpaljous oli niin suuri, että sinne ei kannattanut mennä jalkaisin. Muutenkin siellä rehattiin ja tuupittiin. Ajattelin lentää siihen päälle, tai mennä jonnekin talon katolle istumaan ja katsomaan sieltä. Sotkeuduin kuitenkin raitiovaunujohtimiin. Säikähdin että saan sähköiskun. Huomasin sitten että raitiovaunu oli nurin, ja siksi oli ilmeisestikin sähköt laitettu poikki. Roikuin siinä jonkin aikaa ja ajattelin että ihmiset alkavat vielä heitellä minua kivillä tai pulloilla. Onneksi pääsin irti ja lensin sitten jonnekin.

Terveisin Tulkku

lauantai, 14. tammikuu 2006

Vaaliaatto. 14.1.2006

Heipä hei.

On jo tammikuun puoliväli ja pian alkaa taas kevät. Odotan kovin innoissani kevättä, sillä silloin tuntuu elämä kuin heräävän. Ihminen on talvella jollain tapaa kuitenkin horroksessa. Nyt kun on synkät kuukaudet, monilla ihmisillä on vaikeaa. Ulkonakin on synkkää ja rumaa. Likaista ja ruskeaa. Vaikka keväälläkin on ruskeaa, lumet sulavat, likavesi virtaa, hangen alta paljastuu koiranpaskoja jotka oikein kiehuvat auringossa, roskia ja tupakantumppeja, kaikki on kuitenkin iloisesti. Tuntuu paremmalta.
Minulla on ollut tänä vuonna erikoista, että minulla on viime päivinä ollut paljon erotiikka-ajatuksia. Joskus se on ollut niin keväällä, mutta nyt on ollut nyt. Se on häiritsevää kun en voi aina keskittyä televisio-ohjelmiin niiden asiasisällön vuoksi, vaan minun ajatukset ovat menneet seksiasioihin. En osaa sanoa miksi nyt on noin. Olen käynyt kävelyllä ja tänään pulkallakin laskemassa, että saisin ajatukset vähän muualle. Minua on myös väsyttänyt paljon ja olen nukkunut huomattavasti liikaa. Minusta tuntuu että se johtuu poikkeuksellisen lämpimästä säästä.

Minua kiinnostaisi katsella kaikkia ohjelmia jotka kertovat planeetoista ja niiden olemisesta ja kuista. Ne ovat mielenkiintoisia ohjelmia. Selostaja kertoo hyvin ja niin että tavallinenkin ihminen oivaltaa. Maa mahtuisi Jupiterin sisään yli 1200 kertaa. siis aina uusi maa että vanha on sisällä. Niin suuri se on. Jos sen kertoisi jollakin hehtaariluvulla, sitä ei käsittäisi. Tänään tuli yksi ohjelma jossa kerrottiin Jupiterista, mutta se oli liian lyhyt. Ehdin vasta innostumaan. Kaikkea tyhmempää ohjelmaa kyllä tulee. Luulin joskus, että Kolmas Kivi Auringosta olisi avaruustutkimusohjelma, mutta se olikin järjetöntä nauramista ja pelkkää vitsailua. Myöskin haluaisin katsoa matka-ohjelmia jossa mennään oikein vieraissa ja kaukaisissa paikoissa, vuoristokylissä, viidakoissa ja kaukokaupungeissa. Luonto-ohjelmat ovat myös mieleeni. Ja sellaiset joissa kerrotaan vaikka mitä tehdään Tsetseeniassa? Onkohan siellä vieläkin sota, vai joko siellä on rauha? Uutisissa ei ole ollut nyt mitään. Se pääkaupunki on ainakin ihan raunioina.

Tein eilen taas sellaista kananmunatotia. ( www.herkut.net/resepti.php?id=790 ) En löytänyt yläkaapista pilliä. Haluan aina juoda munatotia pillillä enkä halua juoda mukista. Olen aina juonut pillillä, ja se on minun mielestä tärkeää. Reuhdoin suutuksissa kaapin ovea niin että sarana irtosi ja kaapin ovi putosi minun päähän. Sain kuhmun ja rikoin sen oven suutuksissa parvekkeella. Kun rauhoituin niin löysin ne pillit tiskipöydältä. Olin ne vain jättänyt siihen viimekerralla.
Ei tarvitse pelätä lintukuumetta vaikka syö kananmunaa raakana. Suomessa voi huoleti syödä.

Hei taas.

Terveisin Tulkku

Olen miettinyt ja päätellyt että se taisikin olla 120 kertaa. Tai ainakin sinne päin. Se Jupiter-Maa.


perjantai, 23. joulukuu 2005

Jouluaatonaatto.

Heipä hei.

Nyt en ole harrastanut eli kirjoittanut. Minulla on ollut muita asioita mielessä. Olen ollut paljon ulkonakin ja jouluasiat ovat vieneet ajatusmaailmaani. Huomenna on aatto. Tänään tuli kalenterista kuu-ukko. Olisikin ollut aika yllätys kun suklaan tilalla olisikin ollut nokare juustoa. Välillä tarkastan sillä tavalla näköni että katson puolikuuta oikein tarkasti. Jos näen pimeän puolen kuusta ääriviivat mihin kuu loppuu ja alkaa muu avaruus, silloin näkö on vielä hyvä. Sitten kun en näe enää, luultavasti näkö alkaa heikkenemään. Minulla on ollut aina ihan hyvä näkö. Kuulen myös hyvin. Paitsi joskus en vain tajua vaikka joku puhuu minulle. Kuulee kyllä mölinää mutta ei ymmärrä ajatella mitä se tarkoittaa kun keskittyy muuhun.
Olen saanut jo rahaa säästöön melko mukavasti. Riippunee siitä, saanko rahaa vielä joululahjaksi, lähdenkö Thaimaanmatkalle tammi vaiko helmikuussa. Sain isältä syntymäpäivälahjaksi 170 euroa. Se on vanhassa rahassa hieman yli tuhat markkaa. Sitten saan isältä bahteja, thaimaanrahoja joita siltä jäi viime reissulta. En tiedä onko niitä paljon vaiko vähän.

Pitääköhän minun lähteä vielä tänään kauppaan vai ennätänkö huomennakin? En tiedä onko kaupat aattona auki vai ei? Saanhan sen kyllä helposti selville. Tänään minua ei huvittaisi mennä ostoksille. Olen joskus antanut joulu- tai syntymäpäivälahjaksi kirjastosta lainatun kirjan. Tietysti se täytyy palauttaa, mutta harvoinhan kirjoja kovin montaa kertaa luetaan. Ja olen antanut niin vain isälle. Pääasia on kuitenkin se saamisen riemu ja isä on innokas lukemaan paksuja kirjoja. Itse se on ne vienyt takaisinkin. Kiittelee se aina kuin olisin ostanut. "no, mistäs se pukki tiesi?" Nyt lainasin suomalaisen sotakirjan. Olen ostanutkin. Yhden Uuno Turhapuron elokuvan. Pikkuveljelle deodoranttia. Naapurille ostin pikkuleipiä ja Alpolle tein sämpylöitä. Ne annoin jo toissapäivänä ettei mene vanhaksi. Muille kavereille en anna mitään sillä niin olemme sopineet yhdessä. Koskaan ennenkään ei olla annettu.
Tädille en myöskään osta vaikka se ostaa aina minulle. Se ei halua lahjoja keneltäkään. Isä vie joulukukkasen. Kortissa on sitten minunkin nimi. Mummo saa myös samanlaisen.

Kerran vein isälle nimipäivälahjaksi huumorimielessä minun sähkölaskun. Oli siinä korttikin. Se nauroi ja työnsi sen laskun väkisin minun haalarin taskuun ja puristi minua päästä. Kun lähdin kotiin se kysyi sitä laskua. Lupasi kuitenkin maksaa sen. Samalla se menee kun se maksaa muutkin se sanoi. Minulla on yleensä aika pienet sähkölaskut.

Terveisin Tulkku